Suomalainen metsä elää kohtalonhetkiään. Metsistämme valtaosa on talousmetsää, ja hakkuut ovat ennätysmäisen suuret. Miten tähän on tultu? Vetävästi kirjoitettu teos ehdottaa vaihtoehtoja puupelloille ja pohtii yhdessä metsänkäyttäjien ja tutkijoiden kanssa, millaista suomalainen metsä voisi olla tulevaisuudessa – sellainen metsä, josta hyötyvät niin kansantalous kuin helmipöllökin.
Kirja on kiihkoton, mutta otteeltaan kriittinen, ja se esittää metsäpolitiikastamme karun kuvan. Olemme metsäkansa, mutta kirja herättää meitä huomaamaan, että suuri osa Suomen metsistä on nyttemmin avohakkuita läpikäyneitä talousmetsiä. Teollisuuden toiveiden mukaisesti ja hallituksen hyväksynnällä metsiä kaadetaan laajoilla avohakkuilla.
Käsillä oleva kirja ei ole eikä väitä olevansa koko totuus, mutta se on painava puheenvuoro tuiki tärkeään metsäpoliittisen keskusteluun. Lisäksi kirja on hyvin jäsennelty, raikkaasti kirjoitettu ja kauniisti kuvitettu.
Metsä meidän jälkeemme
by Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen, Jenni Räinä
Aihe on tärkeä. Jokaisella meistä on suhde metsään, jossa ulkoilemme, virkistymme, poimimme marjoja, keräämme sieniä, kenties metsästämme. Suomen talous on kautta aikojen nojannut metsiin. Metsäteollisuuden merkitys viennin ja koko kansantalouden kannalta on iso.
フィンランド 虚像の森
by アンッシ・ヨキランタ、ペッカ・ユンッティ、アンナ・ルオホネン、イェンニ・ライナ
翻訳：上山美保子、監修：田中淳夫
転機は第二次大戦後、ソ連が要求する膨大な賠償金の原資として行われた大量伐採だった。現在のフィンランドの森のほとんどは戦後の人工林だ。皆伐（かいばつ）と一斉造林を繰り返すうちに生物多様性は失われ、森林環境も大幅に悪化して持続性が怪しくなっている。同国はこの事態にどう対処しているのか。日本の森へのヒントも詰まった一冊。
**
このところ、日本の林業界では、フィンランド林業に関する関心が高まっている。これまでドイツだスイスだオーストリアだ、と成功した林業のロールモデルを海外に求めてきた日本だが、次はフィンランドなど北欧に目をつけたのか、と思わせる。すでに北海道や長野などでは、フィンランド林業の本場カルラヤ県と提携を進めてきた。
なぜなのか。もちろん国土面積や森林面積・森林率などが日本と似通っているうえ、機械化林業、ＤＸ林業が非常に発達しており、日本が学ぶべきことがいっぱいある、という思いもあるのだろう。だが、それだけか。